Tutustu loppuraportiin koknaisuudessaan tästä

1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ

City 2020 -projektin lähtökohtana oli edistää Mikkelin elinkeinopoliittisesti perustellun keskustauudistuksen jatkumista liikeydinkeskustaa laajemmalla alueella.

Projektin toteutusalueen muodostaa ns. kaupallinen keskusta, jossa sijaitsevat Mikkelin keskustan perinteiset vahvat kauppakadut, Porrassalmenkatu, Maaherrankatu ja Mikonkatu, Vuorikatu, Savilahdenkatu ja Raatihuoneenkatu. Näiden katujen varrella sijaitsevat Mikkelin keskustan elävyyden takaavat kivijalkakaupat ja muut palvelut.

Liikeytimen keskeisimmän kadun Hallituskadun kehittäminen kaupalliseksi kävelykaduksi oli kohteena keskustauudistuksen aiemmassa vaiheessa, jota kutsuttiin City 2010 –projektiksi, joten Hallituskadun kaupallista kehittämistä ei pidetty tässä vaiheessa enää perusteltuna.

City 2020 –projektilla oli kaksi päätavoitetta.

Edellä mainituille kauppakaduille tuli laatia toteuttamiskelpoinen kehittämissuunnitelma. Toiseksi tuli tutkia, voidaanko maankäytön suunnittelulla (lähinnä kysyttyjen keskustatonttien kaavoituksella) muodostaa tonttiresurssi, jonka avulla kaupunki voi lähivuosina kapitalisoida käyttöönsä 10 – 15 miljoonan euron rahoitusvaran muun muassa keskustauudistuksen kannalta välttämättömien toimenpiteiden rahoittamiseen.

City 2020 –projektin kohderyhmäksi määriteltiin kaupunkisuunnitteludiskurssin osapuolet, kaupunginjohto, kaupungin liikenne- ja maankäytönsuunnittelijat, poliittiset luottamushenkilöt ja keskustan elinkeinotoimijat, erityisesti kivijalkakaupan ja –palveluiden yrittäjät.

2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ

City 2020 –projektin toteutustavan keskeiseksi ideaksi valittiin paikallisten toimijoiden vuorovaikutuksen ja osallistumisen varmistaminen. Ideana oli, että mikkeliläiset toimijat suunnittelevat omaa kaupunkiaan elinkeinolähtöisesti projektin varoin palkattavien asiantuntijoiden avustuksella. Tällä pyrittiin tuottamaan suunnittelua, jonka ehdottomat periaatteet ovat toteutettavissa.

Projektin alussa painotettiin elinkeinotoimijoiden haastatteluja kehittämisideoiden ja –tarpeiden selvittämiseksi. Projektipäällikkö haastatteli noin 50 elinkeinojen edustajaa kesän ja syksyn 2012 aikana.

Projektissa tarjottiin elinkeinotoimijoille suoraa apua oman yritystoiminnan kehittämiseen näyteikkuna- ja sisustuskoulutuksen avulla. Yhteiseen koulutukseen osallistui noin 20 yritystä.

Lisäksi tuotettiin suunnittelualuetta koskeva historiaselvitys, jotta varmistettaisiin se, että kauppakatuja ja uusia tontteja koskevista suunnitelmista tulisi kulttuurisesti ja sosiaalisesti hyväksyttäviä.

Projektin aikana pidettiin useita työpajoja, jotka olivat avoimia kaikille kaupunkilaisille. Niihin kutsuttiin erityisesti elinkeinotoimijoita ja poliittisia luottamushenkilöitä. Muun muassa asiantuntijakonsulttien valintaa edelsi kaupunkilaisten yhteinen työpaja.

Kaupungin poliittisille luottamushenkilöille toimitettiin projektin varoin suomalaista keskustan kehittämistä taustoittava aineisto.

Projektin keskeiset henkilöt osallistuivat opintomatkalle pieniin keskieurooppalaisiin kaupunkeihin.

3. ONGELMAT JA SUOSITUKSET

Projektipäällikön kokemuksena oli, että City 2020 –projektin ongelmaksi muodostui puutteellinen kiinnittyminen kaupungin päätöksenteko- ja kaupunkisuunnitteluprosessiin.

Vaikka projektilla oli kiistaton mandaatti, selkeästi ilmaistut tavoitteet ja kaupunginjohdon tuki takanaan, se jäi käytännön tasolla jossakin määrin irralliseksi. Projektin etenemistä haittasi, että projekti hienokseltaan epäonnistui siinä, että poliittiset luottamushenkilöt, elinkeinojen edistäjät ja kaupungin kaupunkisuunnittelijat olisivat sitoutuneet projektin tavoitteisiin ja toteutukseen. Myös kytkeytyminen kaupungin taloushallintoon oli jossakin määrin puutteellista.

Vastaavissa projekteissa tulisi päästä hedelmälliseen keskusteluun jo ennen projektin aloittamista kaupungin virkamiesjohdon lisäksi johtavien luottamushenkilöiden, elinkeinoyhtiön johdon ja kaupunkisuunnittelijoiden kanssa.

Suosituksena voisi olla esim. edellä mainittujen toimijoiden yhteinen puolen päivän seminaari, jossa käytäisiin läpi projektin tavoitteet ja toteutussuunnitelma. Seminaarin voisi toistaa kerran tai kaksi projektin aikana.

Projektipäällikön osa-aikaisuus ja työskentely keskustan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtajana johti käytännössä hankalaan tilanteeseen työtuntien erottelun kannalta, koska tehtävät olivat osittain päällekkäiset.

4. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS

City 2020 –projektin innovaationa oli muodostaa paikallisten toimijoiden vuorovaikutuspiiri haastattelujen, yhteisten työpajojen ja suunnittelukokousten avulla. Tavoitteena oli, että toimijat voisivat irtautua niissä perinteisistä rooleistaan, ja syntyisi yhteisen kehittämisen ilmapiiri.

Osoittautui, että pienyrityksilläkin on intressiä, aikaa ja osaamista osallistua oman liiketoimintaympäristönsä kehittämiseen yhdessä esimerkiksi kaupunkisuunnittelijoiden kanssa.

Toinen merkittävä innovaatio oli liittää uusien asuintonttien suunnittelu kauppakatujen kehittämissuunnitteluun. Siinä oli tavoitteena osoittaa päätöksentekijöille, että keskustan kehittäminen markkinaehtoisesti tuottaa kaupungille tuloja, joita sen kannattaa käyttää liikekeskustan kehittämiseen, jotta kaupunkikeskustan kulttuurinen ja taloudellinen arvo säilyisi.

Lisäksi asuintonttien suunnittelulla pyrittiin vastaamaan keskusta-asumiseen kohdistuvaan kysyntään. Keskustan asukasluvun kasvua pidettiin myös elinkeinotoimijoiden ja keskustan elävyyden kannalta merkittävänä asiana.

Kolmantena merkittävänä innovaationa oli hakea kehittämiseen ulkomaista oppia pienistä keskieurooppalaisista kaupungeista, joissa urbanistisella kehittämisellä on pitkät perinteet ja joissa aluetalous ja muut ulkoiset olosuhteet muistuttavat suomalaisen pikkukaupungin vastaavia olosuhteita huomattavasti paremmin kuin suurkaupunkien olot. Tähän innovaatioon liittyi myös kotimaisten hyvien käytäntöjen tunnetuksi tekeminen keskustan kehittämisen käsikirjan Citybook ´14:n avulla.

Neljäntenä innovaationa oli tarjota suoraa neuvontaa ja koulutusta kivijalkakaupan yrittäjille liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamiseksi.
 

5. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET

Merkittävä osa keskustan elinkeinotoimijoista on naisyrityksiä. Niiden elinvoiman ja kilpailukyvyn parantaminen lisää naistyöpaikkoja.

Erityisesti naisyritykset hyötyivät suoraan liiketoiminnan laadun parantamiseen tähtäävästä koulutuksesta.

Tasa-arvovaikutuksena on pidettävä myös projektin pienyrityksille takaamaa mahdollisuutta osallistua kaupunkisuunnitteludiskurssiin tasavertaisesti yhdessä kiinteistönomistajien ja kaupunkisuunnittelijoiden kanssa.

  1. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN

City 2020 –projektin tuottamat suunnitelmat mahdollistavat yhdyskuntarakenteen tiivistämisen, jota pidetään kestävän kehityksen mukaisena politiikkana. Kauppakatujen kehittämissuunnitelmat tähtäävät keskustan kehittämiseen elämyksellisenä ostos- ja jalankulkuympäristönä, joka vähentää henkilöautoilun tarvetta.

7. HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Paras toimintamalli keskustan tämänkaltaiseen kehittämiseen syntyy, kun kaupungin, yritysten ja kiinteistönomistajien muodostama keskustan kehittämisyhdistys osallistuu projektin operatiiviseen vastuuseen, kuten tässä tapauksessa tehtiin. City 2020 –projektissa keskustan kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja työskenteli osa-aikaisena projektipäällikkönä. Se oli projektin sisällön kannalta järkevää.

8. TOIMINNAN JATKUVUUS

City 2020 –projektin tuloksia pitää hyödyntää seuraavasti:

8.1 Projektin tuottaman ideasuunnitelman mukaisten asuinkerrostalotonttien muodostaminen pitää ottaa kaupungin kaavoitusohjelmaan ja tontit pitää luovuttaa rakennuttajien käyttöön.

8.2 Ideasuunnitelman osoittamista kauppakatujen kehittämisperiaatteista pitää laatia katusuunnitelmat.

8.3 Kauppakatujen kehittämisen tulevat katusuunnitelmat pitää toteuttaa, jotta kivijalkakaupan ja –palveluiden asioimisympäristö muuttuu kilpailukykyiseksi.

8.4 Kaupunginvaltuuston tulee sitoutua strategisesti keskustan kehittämiseen, koska keskustan merkitys kaupunkien välisessä mainekilpailussa korostuu. Hyvänä esimerkkinä sitoutumisesta käy Rauma, jossa valtuusto päätti vuosituhannen vaihteessa käyttää vuosittain miljoona euroa varoja yli tavanomaisen kadunrakentamisbudjetin vanhan kaupungin katujen ja muiden julkisten paikkojen parantamiseen. Rauman kaupunki on noudattanut linjausta vuosittain jo yli 15 vuotta (ks. Citybook ´14 – Keskustan kehittämisen käsikirja).

8.5 Kaupunkikeskustan tontinluouvutustuotot pitää kirjata kaupungin talousarviossa omaksi taseyksikökseen. Tuottoja vastaan toteutetaan Mikkelin kaupunkikeskustan (City 2020) ja alakeskusten kehittämistoimenpiteet (Tuiketaajamat).

9. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA

City 2020 –projekti tuotti haastattelujen, työpajojen ja yleisötilaisuuksien avulla paikallisten toimijoiden (kaupunginjohto, kaupungin poliittiset luottamushenkilöt, kaupunkisuunnittelijat, elinkeinotoimijat) keskinäiseen vuorovaikutukseen, osallistumiseen ja asiantuntemukseen perustuvan toimintamallin, jonka avulla voidaan tuottaa yhdessä asiantuntijakonsulttien kanssa toteuttamiskelpoinen ideasuunnitelma kaupunkikeskustan elinkeinopoliittisesti perusteltuun kehittämiseen. Toimintamallia voidaan soveltaa periaatteessa missä tahansa kunnassa.

City 2020 –projekti tuotti vuorovaikutteisen ja historiatietoisen toimintamallinsa ansiosta ideasuunnitelman, joka mahdollistaa 10 – 15 miljoonan euron tontinluovutustuottojen keräämisen kaupungin hyväksi. Ideasuunnitelma osoittaa myös Mikkelin keskustan kauppakaduille elinkeinolähtöiset kehittämisperiaatteet, joilla voidaan parantaa keskustan kivijalkakaupan ja –palveluiden kilpailukykyä.

City 2020 –projekti tuotti konkreettisen näkemyksen jatkotoimenpiteistä. Esitysten jatkokehittämisen ja toteuttamisen avaimet ovat Mikkelin kaupunginjohdon ja muiden paikallisten toimijoiden käsissä.