Uutisarkisto

Sivulta löydät uutiset, joiden esilläoloaika ajankohtaisena uutisena on ohitettu.

Mikkeli pärjäsi upeasti kaupunkien elinvoimalaskennassa!

Julkaistu 20.05.2016

ELINVOIMATULOKSET 17 SUOMALAISESTA KAUPUNKIKESKUSTASTA

tarkat vertailutaulukot osoitteesta:      www.allincityapp.com

FM Martti Wilhelms on tutkinut jo kuusi vuotta Suomen kävelykatuja ja -keskustoja (raportit 2009 ja 2013/2014). Hän on ollut kartoittamassa elinvoimalukuja seitsemästätoista Suomen kaupungista 2015/2016. Tiedot hän on kerännyt jalkautumalla kaupunkikohtaisesti hyödyntäen kartoituksessa sähköistä paikkatietosovellusta.

KESKUSTOJEN ELINVOIMAN MITTAAMISESTA

Elinvoimanmittausmenetelmää valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskusta ry on ollut kehittämässä aktiivisesti jo noin kolme vuotta. Viime vuonna elinvoimatulokset julkistettiin kahdeksasta kaupungista, joista lähes kaikki on nyt mukana.

Menetelmässä jokainen kaupunkikeskustan liikehuoneisto merkitään omalla tunnusvärillään sähköiseen karttapohjaan:

lauantailiikkeet,
ravintolat,
arkiyritykset
ja tyhjät sekä remontissa olevat liikehuoneistot.

Kuuma ydinkeskusta muodostuu yhtenäisistä kuumista korttelisivustoista, joissa vähintään puolet liikehuoneistoista on satunnaista asiakasta palvelevia lauantaiyrityksiä.

Elävä kaupunkikeskusta rajataan 200 metrin kehällä kuuman ydinkeskustan ympärille.

Muutoksia seurataan vuosittain. Muutokset ovat keskiössä, ei suora vertailu eri kaupunkien välillä. Tavoitteena on, että säännöllisessä elinvoimamittauksessa on mukana 50 Suomen suurinta keskustaa lähivuosina.    

ELINVOIMAMITTAUKSEN NELJÄ KESKEISINTÄ TUNNUSLUKUA

Elinvoimaluku on tärkein. Se lasketaan kaikki elävän kaupunkikeskustan lauantaiyritykset (lauantailiikkeet + ravintolat) vähentäen tyhjät liikehuoneistot suhteuttaen kaupungin asukaslukuun. Elinvoimaluvun keskiarvo vuoden 2016 mittauksessa (mukana17 kaupunkikeskustaa) oli hieman alle 3.

SaFe-prosentti kertoo kaupunkikeskustan rakenteellisesta tasapainosta. Tavoitteena on, että lauantaiyritykset (lauantailiikkeet + ravintolat) olisivat enemmistönä. Kriittinen raja on, jos lauantaiyritykset jäävät vähemmistöön kaupunkikeskustassa.

BusRe-prosentti kertoo lauantailiikkeiden ja ravintoloiden välisestä suhteesta. Liikkeitä pitäisi aina olla elävässä kaupunkikeskustassa enemmän kuin ravintoloita.

Black Hole -prosentti kertoo tyhjistä liikehuoneistosta suhteessa kaikkiin keskustan liikehuoneistoihin. On yksinkertaisin tapa seurata elinvoiman kehittymistä vuosittain. Parasta on, että ei olisi yhtään tyhjää liikehuoneistoa.       

YLEISIÄ HAVAINTOJA ELINVOIMATULOKSISTA 2016

Tutkimukseen osallistui 17 kaupunkikeskustaa. Menetelmä suosii pienempiä kaupunkeja, joissa elinkeinoelämä keskittyy elävään kaupunkikeskustaan. Suurissa kaupungeissa on yleensä voimakkaita alakeskuksia, joissa on myös lauantailiikkeitä ja ravintoloita, eivätkä kaikki asiakasvirrat näin ohjaudu vain elävään kaupunkikeskustaan. Toisaalta Helsinki, Tampere ja Turku saavuttivat korkean elinvoimaluvun, mikä saattaa viitata näiden kaupunkikeskustojen laajaan alueelliseen vetovoimaan.

On selvää, että elinvoimalukua heikentää kaupan rakennemuutos niissä kaupungeissa, joissa suuremmat kaupanyksiköt eivät ole pystyneet sijoittumaan keskustoihin, vaan kaupunkirakenteen reunalle imien mukanaan myös perinteistä keskustan erikoiskauppaa.

Toisaalta moni kaupunki on onnistunut sijoittamaan alueen ykköskauppakeskuksen keskustan ytimeen jopa keskikokoisissa kaupungeissa kuten Kokkolassa, Hyvinkäällä ja Mikkelissä. Päivittäistavarakauppakaan ei juuri ole päässyt karkaamaan keskustarakenteen ulkopuolelle.        

Keskustahakuinen kaupunkirakenne tuottaa joka tapauksessa parhaan elinvoimaluvun. Paras ja luontevin paikka lauantailiikkeille ja ravintoiloille on elävä kaupunkikeskusta. Tämä on kestävin malli, joka antaa parhaat edellytykset joukkoliikenteen kehittymiselle.

Tyhjentyneet liikehuoneistot ovat haaste. Ne heikentävät jokaisessa kaupungissa elinvoimalukua. Niiden heijastusvaikutus elinvoimaan ja sen kokemiseen on huono. Helpoin tapa lisätä elinvoimaa kaupunkikeskustassa pienin panoksin on ottaa käyttöön tyhjiä liikehuoneistoja. Etsiä ja löytää niihin vaikka luovan talouden toimijoita tai vaikka antaa ne asumiskäyttöön ”urbeille”.  

Vuotuiset elinvoimamuutokset kussakin kaupunkikeskustassa ovat keskeisintä jatkossa. 

ELINVOIMALINJAUKSIA KAUPUNKIKOHTAISESTI (kaupungit aakkosjärjestyksessä)

Heinola         elinvoimaluku = 2.706, yhteyshenkilö Ville-Matti Kuusela, 045 691 7788

”Taivaskattoinen kauppakeskus” on tyypillinen pienempi kaupunki, joka on onnistunut tasapainoilemaan moottoritien varteen syntyneiden alakeskustensa ja kaupallisesti voimakkaamman Lahden, jonne ajomatkaa puolituntia, rinnalla. Elinvoimatulos näyttää laadukkaalta, kelvolliselta ja jopa yllättävän hyvältä. Tyhjiä liikehuoneistoja keskustassa on liikaa vertailtuna nyt muihin keskustoihin. Tyhjiin liikehuoneistoihin olisi sijoitettava vaikka arkiyrityksiä tai tutkia jopa asuntojen sijoittamista. Voisiko varsinaista ”kaupallisuutta” jotenkin vahvistaa vielä esimerkiksi matkailua vahvistamalla? 

Helsinki        elinvoimaluku = 2.756, yhteyshlö, Marko Härkönen, marko.harkonen@hel.fi  

Helsingin elävä kaupunkikeskusta on pääkaupunkiseudun ykköskeskusta, jopa korkean kansainvälisen tason kaupunkikeskusta monipuolisine kaupan palveluineen ja ravintolaelämineen. Kuuma ydinkeskusta on myös hyvin intensiivinen suurine kauppakeskuksineen ja maanalaisine yhteyksineen, joihin on paljon myös keskittynyt lauantailiikkeitä ja ravintoloita. Helsingin elävää kaupunkikeskustaa haastavat voimakkaat alakeskukset. Myös elävän kaupunkikeskustan lähituntumassa, mutta ulkopuolella, on paljon lauantailiikkeitä ja ravintoloita.

Silti Helsingin elinvoimatulos on erinomainen, vaikka menetelmä ei suosi monikeskuksisia kaupunkeja. Helsingin keskustassa on hyvin vähän tyhjiä liikehuoneistoja, Suomen vähiten – alle 5 % liikehuoneistojen kokonaismäärästä. Yleinen taloudellinen suhdanne ei näytä vaikuttaneen Helsingin keskustaan kuten ei kaupan rakennemuutoskaan. Erittäin mielenkiintoista olisi päästä nyt vertaamaan Helsingin elinvoimaa Tukholmaan ja Tallinnaan.

Asiakas- ja vierailijakokemus Helsingissä on erinomainen, koska tyhjiä liikehuoneistoja ei käytännössä ole ytimessä.

Hyvinkää      elinvoimaluku = 3.289, yhteyshenkilö Anne Jarva, 040 155 4220

Hyvinkää on esimerkillinen kaupunkirakenteen konsepti. Ykköskauppakeskus on sijoitettu muutama vuosi sitten aivan kaupunkikeskustan ytimeen, mikä edellytti kaupungintalon rohkeaa purkamista ja siirtämistä muualle keskustaan. Hyvinkään elinvoimaluku on edelleen erittäin korkea, mutta sitä painaa alaspäin tyhjät liikehuoneistot, jotka ovat parissa vuodessa hieman lisääntyneet. Se viittaa siihen, että lauantailiikkeiden kokonaistasapaino on vielä hieman hakemassa paikkaansa. Nyt erikoiskauppaa on suhteellisen paljon tässä yksinapaisessa kaupunkirakenteessa sekä ravintolaelämä vaikuttaa suhteessa vahvalta. Lähivuodet näyttävät Hyvinkään kaupunkikeskustan suunnan, suora ennustaminen nyt olisi haaste. Tavoitteena voisi tulevaisuudessa olla tyhjien liikehuoneistojen, joita suhteellisen paljon, uusiokäytöt.      

Iisalmi           elinvoimaluku = 3.885, yhteyshenkilö Jarmo Miettinen, 040 830 2681

                     

Iisalmen elinvoimaluku on poikkeuksellisen korkea, johon on vaikuttanut se, että kaupunkikokonaisuus on pidetty hyvässä tasapainossa. Koska SaFe-luku on alle 50 %, se kertoo siitä, että kivijalkakaupan perinteisiä liikehuoneistoja on onnistuneesti otettu arkiyrityskäyttöön. Kaupallinen intensiteetti ei maankäytön suhteen ole tehokkaimpia ja pienenä kauneusvirheenä ovat aivan kaupunkirakenteen ytimen tyhjät liiketilat. Iisalmi on onnistunut esimerkillisesti tasapainoilemaan kaupunkirakenteen kehittämistyössään. Tulevaisuudessa voisi ehkä tutkia kaikkea kaupunkirakenteen lisä- ja täydennysrakentamismahdollisuuksia myös kaupallisille elinkeinotoimijoille.    

Jyväskylä      elinvoimaluku = 2.016, yhteyshenkilö Mirka Peltonen, 050 413 9889

Jyväskylä on Suomen kävelykatupääkaupunki, koska joidenkin asiantuntijoiden mielestä Jyväskylän kävelykatu on intensiteetiltään jopa Pohjoismaiden paras. Kävelykatu onkin keskittänyt voimakkaat asiakasvirrat pienellä alueelle keskustaan. Jyväskylän kaupunkikeskustan vahvuus ja haaste on maastorakenteessa: Harju ja vesi ovat pitäneet keskustan tiiviinä. Myös rautatie on rajannut kaupallisen keskustan leviämistä ydinkeskustan kylkeen. Alakeskukset haastavat nyt keskustaa kauempaa.

Jyväskylän kaupunkirakenne keskustoineen tasapainoilee. Kuuma ydinkeskusta kävelykadun varrella on tiivistynyt ja siten suhteessa voimistunut. Kävelykeskusta erikoisliikkeineen ja ravintoloineen on edelleen erittäin vahva ja tehokas. Elinvoimaluku on viimeisen vuoden aikana hieman laskenut johtuen lähinnä tyhjentyneistä liiketiloista harsuuntuneilla keskustan reuna-alueilla.         

Kemi             elinvoimaluku = 3.492, yhteyshenkilö Riitta Ahtiainen, 040 583 4366

Kemi on yllättäjä. Elinvoimamenetelmä suosii Kemiä, jossa käytännössä koko kaupallinen elinkeinoelämä on keskittynyt elävään kaupunkikeskustaan eikä voimakkaita kaupallisia alakeskuksia ole syntynyt.

Elinvoimaluku on erittäin korkea, vaikka vajaan vuoden aikana lauantaiyritysten kokonaismäärä on hieman vähentynytkin eikä kaupallinen maankäytön tehokkuus ole aivan huippuluokkaa. Tyhjät liikehuoneistot aivan ytimessä on epäedullinen mielikuvahaaste edellyttäen ehkä taitavaa kehittämisinvestointia. Tyhjiin liikehuoneostoihin keskustassa olisi saatava esimerkiksi luovan talouden arkiyrityksiä ja ehkä jossakin tapauksissa tutkittava myös asumisen sijoittamista niihin. Mielenkiintoista on nähdä, miten Kemin keskustan elinvoima kehittyy lähivuosina.   

Kokkola        elinvoimaluku = 3.300, yhteyshenkilö Kari Moilanen, 0400 510 940

Kokkolan elävä kaupunkikeskusta on pitänyt vahvasti pintansa näissä taloudellisissa suhdanteissa, ei merkkejä heikentymisestä. Kaupunkikeskustan lauantailiikkeiden määrä on jopa lisääntynyt yhdellä! Kokkolan kaupunkiveturi jyskyttää eteenpäin turvallisesti. Vain yksi tyhjä liikehuoneisto on vuodessa tullut lisää. Mutta tyhjien liikehuoneistojen määrä on joka tapauksessa suhteellisen vähäinen. Lauantaisin avoinna olevia kauppoja ja ravintoloita on suhteellisesti erittäin paljon. Kokonaisrakenne on erinomainen lauantaiyritysten ollessa vahvana enemmistönä. Kokkolan erinomainen suunnitteluhistoria näkyy: kaupunkirakenne on pidetty aina keskustahakuisena eikä kaupallisia toimintoja ole päästetty kaupunkirakenteen ulkopuolelle. ”Vapaakaupungissa” on ollutkin kova ”maankäyttökuri”? 

Kouvola        elinvoimaluku = 1.339, yhteyshenkilö Reijo Saksa, 020 615 1273

Elinvoimamenetelmä saattaa antaa hieman alavireisen kuvan Kouvolan kaupunkikeskustasta, vaikka jo yhdessä vuodessa on suunta kääntynyt selvästi ylöspäin. Kouvolan lukemiin vaikuttaa myös elinvoimaluvun suhteuttaminen kunnan asukaslukuun, joka on kasvanut lähihistorian kuntaliitoksilla korkeaksi. Myös kaupan rakennemuutos on vaikuttanut Kouvolaan. Keskustan investointi-impulssi on alkanut ja lähitulevaisuus tuo  keskustaan vahvaa elinvoimaistumista. Taitavat investoinnit ratkaisevat. Kouvola kurkottaa rohkeasti nyt tulevaisuuteen. 

Lahti              elinvoimaluku = 2.677, Janne Viitamies, 040 5100 948

                     

Lahden elävä kaupunkikeskusta on tiivistynyt kohti ydinkeskustaa ja etenkin

aivan ytimen tyhjät liikehuoneistot ovat vähentyneet, mutta keskustan laidoilla ne ovat lisääntyneet. Tyhjiä liikehuoneistoja suhteessa liikehuoneistojen kokonaismäärään on suurin piirtein saman verran kuin Lahden vertailukaupungeissa. Alueen kaupalliset alakeskukset erikoisliikkeineen haastavat keskustan kauppapaikkakilpailuun. Lahden keskusta hakee tasapainoa ja vaikuttavia kehittämisinvestointeja, jotta keskustan kaupunkimaisesta katutilasta saa parhaan elinvoimahyödyn. Liikehuoneistojen kokonaismäärä Lahden keskustassa on suuri, mutta kaupallisia toimintoja ravintoloineen on paljon myös keskustan ulkopuolella.

Lappeenranta elinvoimaluku = 2.620, Johanna Ruotsi, 044 337 6060

Lappeenrannassa on vaikuttava muutostila päällä. Lopullinen tasapaino on löytymässä? Venäläiset ostosmatkailijat tulevat takaisin entistä ehompaan kaupunkikeskustaan? Kaupunkirakenteen kokonaisuudessa on tasapainoa, mutta ydinkeskusta on rakenteeltaan haastava.   

Paljon tyhjiä liikehuoneistoja on tässä vaiheessa suhteessa kapasiteettiin, ja erityisesti vanhat kauppakeskukset ovat haasteellisia. Kuitenkin suhteessa Lappeenrannan asukaslukuun on varsin hyvä kaupallinen tarjonta ravintoloineen. 

                     

Mikkeli         elinvoimaluku = 3.365, Tiina Maczulskij, 040 510 4096

On erinomaisen tasapainoinen kokonaisuus. Voisi olla pienten kaupunkien voittaja jopa kansainvälisessä kaupunkikeskustakilpailussa? Elinvoimamenetelmä suosii. On yllättävän vähän tyhjiä liikehuoneistoja. Ydin on suppea, mutta haasteita löytyy elävän kaupunkikeskustan reuna-alueelta. Kaupallisesti Mikkeli on yllättävän vahva ja keskustan kaupallinen asema kiistaton omalla talousalueellaan. Mikkeli on onnistunut keskustarakenteensa uudistamisessa 10 vuodessa. Voimakas lisä- ja täydennysrakentaminen eivät ole tyhjentäneet juuri muuta keskustaa.

Pori               elinvoimaluku = 2.518, Kirsi Sainio-Lehtimäki, 044 737 3373

Porin kaupunkikeskusta hakee vielä tasapainoaan. Pori on keskitason suorittaja. Lauantailiikkeitä ja ravintoloita näyttää olevan kokonaisuutena riittävästi. Torin ympäristössä on kehittämishaastetta, mutta tulevat vuodet näyttävät kultaisen keskitien ja keskustan lopullisen tasapainon. Keskustan ulkolaidalla oleva uusi kauppakeskus on kyllä tuonut maakunnallisia asiakkaita, mutta on synnyttänyt sisäistä muuttoliikettä keskustan sisällä. Tyhjiin liiketiloihin pitäisi houkutella esimerkiksi luovan talouden toimijoita?   

Savonlinna elinvoimaluku = 2.449, yhteyshenkilö Olli Österlund, 044 65 49760   

                     

Savonlinna kaupunkikeskusta on rakenteeltaan haasteellinen. Liikekeskustan maankäytöllinen intensiteetti on keskinkertainen. Keskustan liiketilat ovat hieman levällään ja keskustassa on siten nauhamainen ja kapea kaupallinen rakenne, jonka vesielementti jakaa lisäksi kahtia. Rinnakkaisväylän nyt valmistuttua, lähivuosina Savonlinna voi keskittyä keskustan kaupalliseen kehittämiseen ravintoloineen. Elinvoimatietojen vuotuinen seuranta kertoo hyvin kehittymissuunnasta.

                     

Seinäjoki       elinvoimaluku = 3.120, yhteyshenkilö Kirsi Mattila, 040 530 5111

                     

Seinäjoen kaupunkikeskusta on vahva maakunnallinen erikoiskaupan keskus kaikkine ravintoloineen. Elinvoimaluku on nyt vuodessa jopa hieman kasvanut, mikä on hienoa tässä yleisessä taloudellisessa tilanteessa. Tyhjät liiketilat ovat vuodessa myös vähentyneet. Seinäjoki on kaupunkikuvaltaan vielä hieman kauppalamainen ja kaupunkikuva on suhteellisen matala. Kaupunkimaisuuden vahvistaminen ytimessä lisäisi kaupallista vetovoimaa laajasta ostovoimaisesta maakunnasta, joka ympäröi Seinäjokea.

Seinäjoen kaupunkikeskustan kehittyminen lähivuosina on mielenkiinnon kohteena. Jatkuuko elinvoiman vahvistuminen vielä?

Tampere       elinvoimaluku = 3.724, yhteyshenkilö Minna Seppänen, 040 150 9857

Tampereen elinvoimaluku on Pohjoismaiden suurimmaksi sisäkaupungiksi hämmästyttävän korkea, vaikka talousalueella on useita voimakkaita alakeskuksia. Näyttää siltä, että erikoiskauppa on onnistuttu pitämään vahvasti keskustassa. Myös Tampereen keskustan ravintolamaailma on legendaarinen niin tarjonnaltaan ja vaihtoehdoiltaan. Vuosi sitten saneerattu upea kauppahalli on vahvistanut lisää Tampereen korkeaa elinvoimalukua. Tampereen kaupunkikeskusta on myös vuoden 2016 kaupunkikeskusta Suomessa. Strateginen kehittämisjohtaminen on ollut vaikuttavaa. Tampere tunnetuksi ry on Suomen vanhin kaupunkikeskustayhdistys, joka osaltaan on vaikuttanut Tampereen elinvoimalukuihin. Suuren kaupungin keskustan asema on edelleen suvereeni. Tampereen keskusta haastaa jopa Helsingin elävän keskustan. Tyhjiä liikehuoneistoja suhteessa liikehuoneistojen kokonaismäärään on todella vähän. Tampereen elinvoimalukujen kehittymistä seurataan laajalla mielenkiinnolla lähivuosina. Miten kehitys jatkuu?

Tornio-Haaparanta elinvoimaluku = 3.799, yhteyshenkilö Jarmo Lokio, 044 700 2155

                     

On kansainvälinen kauppapaikka, joka houkuttelee asiakkaita jopa Norjaa myöten. Asukasluku on suhteellisen pieni ja kaupan vaikutuspiiri laaja, mikä näkyy korkeassa elinvoimaluvussa. ”På gränsen” -projekti näyttää onnistuneen kaupallisesti. Uudisrakentaminen on ollut mittavaa. Tornio-Haaparantaa voisi pitää yhtenä kauppakeskuksena, ei korostuneesti yhtenä kaupunkikeskuksena. Mielenkiintoista on nähdä, miten tulevaisuudessa kokonaisuuden elinvoimaisuus kehittyy.

Turku            elinvoimaluku = 3.581, yhteyshenkilö Juha Lipponen, 050 558 9542

Turku on kaupunkina iso.  Elinvoimatulos on siten erinomainen, vaikka menetelmä suosii pienempiä kaupunkeja. Turun ydin on kaupallisesti erittäin tehokas ja tiivis sekä kaupan kokonaisrakenne on tasapainossa, arkiyritykset ovat vähemmistössä. Turun keskustan kaupallinen intensiteetti laskee nopeasti.

Elävän keskustan alue ulottuu joen kaakkoispuolelle, vaikkakin sen kaupallinen merkitys on suhteellisen pieni. Tyhjät liiketilat ovat keskitasoa - voisiko niitä vuokrata luovan talouden Start Up –yrityksille tässä perinteisessä yliopistokaupungissa?     

LUOVAN TALOUDEN TOIMIJAT KESKUSTAN TYHJIIN LIIKETILOIHIN 

FM Janne Viitamies (puh. 040 510 0948)

Keskustoja on tulevaisuudessa markkinoitava myös luovan talouden yritysten sijoittumispaikkana. Kaupan murros on tyhjentänyt liiketiloja.

Kanadalaisen tutkimuksen mukaan luovan talouden yritykset hakeutuvat mielellään keskustoihin (Greg Spencer / Toronton yliopisto / 2015). Pienten mainostoimistojen ja suunnittelutoimistojen paikka ei ole laajassa teknologiapuistossa vaan tiiviissä kaupunkikeskustassa.

Kaupunkien pitää tarjota yrityksille avoin langaton verkko. Se on nykyajan välttämätöntä julkista tilaa siinä missä kadutkin. 

Luovan talouden yrityksille ovat sopivia pienemmätkin tilat, mutta suuret teknologiayritykset sijoittuvat yleensä isojen yrityspuistojen yhteyteen. Luovan talouden yritykset hakeutuvat mielellään keskustoihin, vaikka neliövuokrahinnat olisivat niissä kalliimpia.

Vanhoissa keskustoissa toimintaympäristö on houkuttelevan monipuolinen. Siellä on kohtaamispaikkoja, kahviloita, ravintoloita, kauppoja, monipuolista palvelutarjontaa ja tapahtumallisuutta.  

Luovan talouden yritykset sijoittuvat yleensä keskustan kaupalliselle reunavyöhykkeelle tyhjentyneisiin kivijalkakaupan tiloihin. Liiketilojen omistajien ja välittäjien pitää kohdistaa tyhjenneiden tilojen myynti luovan talouden yrityksille.

      

YLEISTÄ TIETOA VARSINAISISTA KÄVELYKADUISTA

Tieliikennelaissa tarkoitetaan kävelykadulla jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä sellaiseksi kaduksi osoitettua tietä tai katua. Huoltoajo ei ole kävelykadulla mahdollista, ellei sitä ole erikseen liikennemerkein sallittu.

Kaupallisella kävelykadulla tarkoitetaan katua, jonka varrella on keskustan parhaat erikoisliikkeet ja palvelut kahviloineen. Kaikki suomalaiset kävelykadut on jo merkitty virallisella kävelykatuliikennemerkillä. Uudet kävelykadut on nyt toteutettu korkeatasoisesti: korkeampi valaistustaso, laadukkaat kadunkalusteet ja katumateriaalina jopa luonnonkiveä sulatusjärjestelmineen. Onnistunut ja toimiva kävelykatu on myös paikkakuntansa ykköskauppakatu etenkin kuluttajien mielestä, jotka äänestävät aina jalkautuneena – ennemmin tai myöhemmin.      

KAUPALLINEN, TOIMIVA KÄVELYKATU

+ sijaitsee yleensä elävän kaupunkikeskustan kaupallisessa, aktiivisessa ytimessä

+ saavutettavuus (max noin 200 metrin päästä) eri liikennemuodoilla, myös henkilöautolla

+ erikoisliikkeet kukoistavat sekä parhaat kahvilat ja ravintolat ulkoterasseineen

+ katupinnat on suunniteltu korkealuokkaisesti esim. luonnonkivestä

+ terassit on toteutettu laadukkaasti tyylikkäine kalusteineen

+ taitavasti valaistu, jotta on vetovoimainen myös pimeinä vuodenaikoina

+ katusulatus lisää käytettävyyttä etenkin talvella helpottaen kaikkea liikkumista

+ paljon erilaisia tapahtumia ympäri vuoden, yllätyksellisiä ”stand up” -esityksiäkin

+ tulevaisuutta ovat monimuotoiset kävelykeskustat mm. ”yhteinen tila” (= Shared Space)

SUOMEN KÄVELYKATUVIIKONLOPPUJEN AVAUKSET VUODESTA 2008

- Tammisaari                                2008                  (perustettu 1966 = Suomen vanhin kävelykatu)

- Raahe                                          2009                  (perustettu 1975 = Suomen toiseksi vanhin kävelykatu)

- Pori                                             2010                  (perustettu 1977 = Suomen kolmanneksi vanhin kävelykatu)

- Helsinki                                       2011

- Jyväskylä                                    2012

- Pietarsaari                                  2013

- Lappeenranta                            2014

- Lahti                                            2015

- Tampere                                     20.5.2016 klo 10.00 ”PopShop” Kuninkaankatu 24

VALTAKUNNALLINEN ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT RY PÄHKINÄNKUORESSA

(kotisivut www.kaupunkikeskustat.fi)


”19 VUOTTA ELÄVIÄ KAUPUNKIKESKUSTOJA SUOMEEN”

Yhdistys on perustettu 1997. Siihen kuuluu laajapohjaisesti kaupunkikeskustatoimijoita ympäri Suomea. Jokainen yhdistyksen jäsen on mukana kehittämässä aktiivisesti omaa kaupunkikeskustaansa.

Kehittämistyökaluihin kuuluvat esimerkiksi kaavoitus, rakenteellinen ja kaupunkikuvallinen kehittämistyö, kiinteistöjen ja kortteleiden jalostaminen, kaupallisten toimintojen kehittäminen sekä erilaiset markkinointi- ja viestintätuotteet sekä elämykselliset keskustatapahtumat.

  • Elävät Kaupunkikeskustat ry:ssä on yli 100 jäsentä lähtien kaupungeista, kaupunkikeskustayhdistyksistä, kaupan keskusjärjestöistä, kaupan keskusliikkeistä, keskustakehittämisen asiantuntijoista
  • kotipaikka on Helsingissä Kuntatalolla
  • on kattojärjestö suomalaisten kaupunkikeskustojen kehittämisyhteistyölle
  • edistää kaupunkikeskustojen kehittymistä
  • synnyttää yhteistyötä eri kaupunkikeskustoissa
  • innostaa investointeihin
  • edistää asiantuntemusta
  • jakaa vuosittain keskustapalkinnon sekä myös PIKE-palkinnon (2014 Mänttä, 2015 Vääksy)
  • järjestää seminaareja mm. Vääksyn kevätseminaari 21.4.2016
  • konferenssi on Seinäjoella 24.- 25.8.2016 
  • järjestää ekskursioita: 2006 Bilbao, 2007 Genova, 2008 Budapest, 2009 Berliini, 2010 Torino, 2011 Pietari, 2012 Lontoo, 2013 Dresden, 2014 Tallinna, 2015 Bratislava/Wien, 2016 Varsova (7.10.- 9.10.2016)
  • Ympäristöministeriö on yhdistyksen päätukija

KAUPUNKIKESKUSTAPALKINNOT

1. Kajaani                                                                1999

2. Lahti                                                                    2000

3. Oulu                                                                     2002

4. Kouvola (ja H:linna)                                          2003

5. Pori                                                                      2004

6. Joensuu                                                               2005

7. Vaasa                                                                  2006

8. Jyväskylä                                                            2007

9. Imatra                                                                 2008

10. Rauma                                                              2009

11. Kotka                                                                 2010

12. Kokkola                                                             2011

13. Mikkeli                                                              2012

14. Kemi                                                                  2013

15. Kuopio                                                              2014

16. Hyvinkää                                                          2015

17. Tampere                                                           2016

Pokko Lemminkäinen

toiminnanjohtaja / puh. 040 555 3462

Elävät Kaupunkikeskustat ry

pokko.lemminkainen(@)kaupunkikeskustat.fi

Mikke-Nallen junaseikkailut joka tiistai klo 12:00
Mikkejuna kuljettaa ympäri keskustan katuja yhdessä Mikke-Nallen kanssa!
27.07.2015
Patsaspuisto aukesi
Avasimme pienimuotoisen patsaspuiston matkakeskuksen rinteen pienelle puistoalueelle
24.06.2015
Rapu ja Muikku -tapahtuman nettisivut ovat auki!
Rapu ja Muikku -nettisivuilta löydät mm. tapahtumassa mukana olevat ravintolat sekä tapahtumaviikonlopun ohjelman
16.06.2015
Mikke muutti uusiin tiloihin!
Muutimme osoitteeseen Maaherrankatu 22, yhdessä Mikkelin seudun matkailun kanssa
16.06.2015
Helmikuun aamukahvit
Tapaamme valtuustosalissa tällä kertaa, sillä tiedossa on pieni opetussessio, jossa opimme hyvän tiedotteen tekemisen niksit.
02.02.2015
Toukokuun aamukahvitilaisuus 8.5 klo 8.00
Tapaamme Info Kirjakaupassa
05.05.2014
Kevätkokous 24.4.2014 klo 18
Tervetuloa sääntömääräiseen kevätkokoukseen
24.04.2014
City2020 -projektin tuottama kauppakatujen kehittämisen ideasuunnitelma on nähtävänä
Keskustan katuja kehitetään vetovoimaisemmiksi ja viihtyisämmiksi
25.03.2014
Mikkeli Art & Design Week 20.9 - 27.9.2014
Uusi tapahtumaviikko tulossa Mikkeliin
13.03.2014
Loistotarjous Mikke ry:n jäsenille!
Uusi upea venäjänkielinen aikakausilehti on ilmestymässä
03.03.2014
Historian havinaa
Mikke ry aloittaa jäsenyrityksiensä ja yhdistyksiensä syntytarinoiden esilletuomisen
25.02.2014
Venäjänkielen käännösapua Mikke ry:n jäsenyrityksille
Tarvitsetko käännösapua? Ota yhteys niin autamme.
17.02.2014
Mikkelin keskusta mukana keskustakehittämisen käsikirjassa
Keskustapalkintovoittajat Rauma (2009), Kotka (2010), Kokkola (2011), Mikkeli (2012) sekä Kemi (2013) kertovat kukin vuorollaan omat kehitystarinansa kirjassa
13.02.2014
Tapahtumia tulossa entistäkin enemmän
Huippukaupat, Jättikirppikset, Kirkkopuiston Tivoli... tänä vuonna keskitymme pääosin jo olemassa oleviin tapahtumiin kehittämällä niitä yhä eteenpäin.
11.02.2014